Annika Pasanen

Olen kielentutkija, fennougristi ja vähemmistökieliaktivisti. Väitöstutkimukseni (Pasanen 2015) käsitteli inarinsaamen kielen revitalisaatiota eli elpymistä ja elvyttämistä. Asun Inarissa ja työskentelen erilaisissa tutkimus- ja kielenelvytyshankkeissa. Olen paneutunut opinnoissani ja töissäni erityisesti saamelaiskieliin ja Venäjän vähemmistökieliin.

 

Aanaar – Anár – Aanar – Inari
Nelikielisyyden arkea, eksotiikkaa ja päänvaivaa

Tapasin kerran Ivalossa turistin. Keski-ikäinen suomalaisnainen ei valokuvannut poroa, vaan kunnan pääkirjaston seinässä olevaa tekstiä: KIRJASTO GIRJERÁDJU KIRJERÁÁJU ǨE’RJJPÕRTT. Nähdessäni minut hän syöksähti luokseni. Oliko hän ymmärtänyt oikein, että Inarissa on neljä kieltä? Ovatko ne virallisia? Miten on mahdollista, että hän, sivistynyt ihminen ei ole koskaan kuullut sitä? Miksei näin ainutlaatuisesta asiasta pidetä ääntä?

Minua tämä ei enää kuohuttanut. Olin kotoisin etelästä, mutta asuin Inarissa ja tein tutkimusta inarinsaamen kielen elpymisestä. Olin paatunut siihen, että kunnassamme on neljä virallista kieltä, jotka näkyvät kirjaston seinässä, kunnantalon ja terveyskeskuksen ovikylteissä. Ne mainitaan juhlapuheissa ja niillä julkaistaan tietyt viralliset ilmoitukset. Melko puisevaa – ei niin sanoakseni erityisen seksikästä.

Inarin neljästä kielestä kolmen olemassaolo tänä päivänä ei ole itsestäänselvyys. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia, erityisesti inarinsaame ja koltansaame, joita maailmassa puhutaan lähinnä Inarin kunnassa. 1900-luvun mittaan suomen kieli muodostui Inarin pääkieleksi. Saamen kieli menetettiin monessa suvussa. 1980-luvulta alkaen tätä kehitystä vastaan alettiin taistella tietoisen kielenelvytyksen keinoin. Saamen kielten puhujia on nyt yhä enemmän lasten, nuorten ja työikäisten parissa, koska kielistä ruvettiin pitämään ääntä.

Kielipesiä eli saamenkielisiä kielikylpyryhmiä lapsille, omakielistä aineopetusta, kielenopetusta kouluissa ja kursseilla, intensiivikoulutusta aikuisille, vanhempien kielenpuhujien osallistamista kielimestari-oppilas-harjoittelun avulla. Kirjoja, lehtiä, rap-musiikkia, cover-iskelmiä, nuortenohjelmaa, lastenohjelmaa, kuoroa, kieliteknologiaa, lyhytfilmejä, t-paitoja. Kun pieni kieli alkaa nousta, on kiire. Hetkessä pitäisi kuroa umpeen kadotettujen sukupolvien kuilu, modernisoida oma kieli ja samaan aikaan pitää kiinni ikiaikaisesta. Kielenelvytys ei ole projekti, se on vähemmistökielen jatkuvaa arkipäivää.

Saamelaisten mahdollisuuksia kieltensä vahvistamiseen, elvyttämiseen ja takaisin ottamiseen ylläpitää mm. vuonna 1992 voimaantullut ja vuonna 2004 uudistunut saamen kielilaki. Laki takaa saamenkieliselle saamelaiselle oikeuden saada mm. kunnallisia palveluita saamen kielellä. Millä tahansa kolmesta saamesta. Jos inarinsaamenkielinen inarinsaamelainen vaatii palvelua Kelassa tai terveyskeskuslääkärillä omalla kielellään, Kela tai kunta on velvollinen järjestämäään paikalle inarinsaamenkielisen työntekijän tai tulkin. Käytännössä esimerkiksi inarinsaamenkielisiä lääkäreitä ei ole, ja harva haluaa vapaaehtoisesti hoitaa henkilökohtaisia asioitaan tulkin välityksellä.

Viranomaisten näkökulmasta nelikielisyys voi näyttäytyä melkoisena päänvaivana. Pula saamenkielisistä opettajista, lastentarhaopettajista, lähihoitajista, lääkäreistä, asiakaspalvelijoista ja viranomaisista on huutava. Yhä tärkeämmäksi kielilain suomaksi mahdollisuudeksi on noussut kunnan ja valtion työntekijöiden oikeus opiskella saamen kieltä palkallisesti. Tehokkaampaa kuin jäädä odottelemaan inarinsaamen puhujan kouluttautumista lääkäriksi, on kouluttaa lääkäri inarinsaamen puhujaksi.

Ivalon kirjaston seinästä kiihtynyt turisti oli oikeassa. Nelikielisyydessä olisi aihetta juhlaan. Asia jäi vaivaamaan minua siinä määrin, että kirjoitin yleisönosastokirjoituksen paikallislehteen. Myöhemmin kirjoitin väitöskirjan. Vielä ei ole järjestetty Inarin monikielisyysfestivaaleja, eivätkä kuntaan saapuvaa vastaanota nelikieliset viirit tai riemukaaret. Mutta sehän ei olekaan tärkeintä kielten tulevaisuuden kannalta. Tärkeämpää on se, että Inarin Siwan uusi myyjä puhuu pohjoissaamea ja yksi Ivalon Alkon myyjä inarinsaamea, ja että seurakunnan uusi saamelaispappi opiskelee koltansaamea. Että taas ilmestyi jollain saamen kielellä yksi uusi matematiikankirja ja toisella lastenlevy. Että kolmea saamen kieltä puhutaan joka päivä lisää.

Aanaar – Anár – Aanar – Inari. Nelikielisyyden arkea, eksotiikkaa ja päänvaivaa

Blog, Satakieli Blog Posts