Anna Talasniemi

Anna Talasniemi työskentelee Koneen Säätiössä yliasiamiehenä. Koneen Säätiön kieliohjelman tavoitteisiin kuuluu monikielisyyden edistäminen. Koneen Säätiö järjesti vuonna 2013 osana kieliohjelmaa Monikielisyys ja taide -apurahahaun. Satakielikuukauden 2016 ohjelmassa on monikielisyyttä ja taidetta koskevan Cuporen tekemän selvityksen julkistaminen ja seminaari.

 

Perjantai-illan harjoitus: musta, musta, musta maa

Heini Lehtonen kirjoittaa Koneen Säätiön Rohkeus-blogissa (12.2.2016) kielitaidosta, kielitiedosta ja monikielisyydestä. Kirjoituksensa lopuksi Lehtonen ehdottaa lukijalle muutamaa harjoitusta oman kielitaidon ja -tiedon lisäämiseksi. Valitsin yhden: ”Yritä saada selvää lehtiartikkelista, televisio-ohjelmasta, runosta tai novellista kielellä, jota omasta mielestäsi osaat vain vähän. Kerro lukemastasi tai kuulemastasi jollekulle. Reflektoi kokemustasi kielitaidostasi.”

Kielistä, joita osaan enemmän kuin muutamia sanoja, osaan vähiten unkaria. Vaikka en juuri ymmärrä kieltä, tykkään lukea unkarinkielistä tekstiä ääneen, maistella kieltä. Mietin, minkä tekstin valitsisin ja kaivan hyllystäni kaksi unkarinkielistä lastenkirjaa. En ymmärrä juuri mitään, mutta ääneenlukeminen on hauskaa.

Haluan valita jonkun lyhyemmän tekstin, kuten runon. Muistan Finnphonica emigrantica -esityksen parin vuoden takaa. Ágnes Kaszás lausui Eino Leinon Mies mieheltä (Férfiak dolga) -runon unkariksi, ja se tuntui luissa ja ytimissä. Etsin tekstin unkariksi ja suomeksi; se on kuitenkin liian synkkä ja taistokas viettääkseni sen kanssa aikaa. Googlaan ’Hungarian poetry’. Mieluusti valitsisin nykyrunoutta, mutta unkarilaisen runoilijan Mihály Babitsin (1883–1941) Fekete ország -runon nimessä olevat sanat tuntuvat tutuilta. En tosin muista mitä sanat tarkoittavat. Voisinko jopa ymmärtää tästä jotain? Tuntuu, että olen unohtanut unkarin kokonaan.

Kuuntelen runon teatteriryhmä Krétakörin laulamana ja samalla lausun sitä itse. Näen runon alun englanninkielisenä käännöksen, ja tuntuu ihmeelliseltä, että en äsken ymmärtänyt runon nimeä, Musta maa. Ymmärrän muutaman muunkin sanan, kuten ’ember’, ihminen, ’ház’, talo, ’világ’, maailma.

Ihastun ’fekete’-sanaan. Miten sana ’musta’ voikaan kuulostaa noin lystikkäältä? Eino Leino oli minusta synkkää, ja nyt valitsen runon, jossa toistetaan koko ajan ”musta, musta, musta”. Onko tämä vuosisadan alun Paint it black? Arvelen, että Musta maa -runon sisältö on yhteiskunnallisempi. Ymmärrän myös sanan ’vér’, veri. Hurmeinen ja synkkä, kuten Férfiak dolga? Kieli kuulostaa hauskalta kuin lastenloru, mutta sisältö ei taida olla hauska. Yhdistelmästä tulee epämiellyttävä olo.

Babits on kuuluisa runoilija, mutta löydän huonosti tietoa runosta muuten kuin unkariksi. Osa runosta on helppo ymmärtää sanakirjan kanssa, mutta noin puolet jää minulta pimentoon. Google Translate ei ole parhaimmillaan unkarin kanssa.

Yhden avaimen runoon tuo teatteriryhmä Krétakör. You Tubesta löytyvä laulettu runo on ilmeisesti osa Arpád Schillingin ohjausta vuodelta 2004, FEKETEország, BLACKland. Babitsin runo on antanut nimensä teokselle, joka on ”modernin maailman metafora; maailman, joka on täynnä korruptiota, murhia, lasten hyväksikäyttöä, itsemurhia, väkivaltaa, saasteita ja sotia, ja jossa naurettava on todellista ja todellinen elämä absurdia”.

Silmäni osuvat lastenkirjaan, jota hetki sitten luin ymmärtämättä juuri mitään. Nyt tajuan heti kirjan otsikon Ha én felnőtt volnék, Jos olisin aikuinen. Aikuisena tässä monella tavalla mustassa ja synkässä maailmassa jään hämmästelemään, kuinka nopeasti kieli aktivoituu ja miten Heinin kieliharjoitus toi iloa ja ymmärrystä – valitsemani tekstin synkistä teemoista huolimatta. Opin uutta Unkarin kirjallisuuden historiasta, seikkailin Euroopan historiassa, mietin Unkarin ja Euroopan nykyistä poliittista tilannetta, koetin muistaa minkä Krétakörin esityksen näin Unkarissa asuessani (en muista!). Mustasta maasta ja maailmasta kertova runo teki perjantai-illastani tavallista värikkäämmän.

Perjantai-illan harjoitus: musta, musta, musta maa

Blog, Satakieli Blog Posts